maanantai 19. toukokuuta 2014

Utö - elämää saaristossa


Sunnuntai  30.3. oli aika astua yhteysalus Eivorin kyyti lähteä viideksi  viikoksi Utöseen Hannas horisontille, töihin saaristossa toimimisen kurssin tiimoilta. Hanna oli minua vastassa kun Eivor saapui perille illalla. Heti alkuun hän esitteli minulle saaren ja hänen vuokraamansa mökit ja kertoi minulle töistä joita minä voisin tehdä sillä aikaa kun hän itse lähtisi muutamaksi päiväksi pois saarelta.



Kuva 1. Utön upea saaristolaiskylä.


No nuo muutamat päivät yksikseen saarella työskennellen menivät melko nopeasti haravoidessa, veneenpohjan puhdistuksessa, ikkunoita pestessä ja muiden pienenpien askareiden parissa. Hanna palattua takaisin saarelle työtehtäviini lisättiin asiakasmökkien siivousta, ruuan ja aamiaisen valmistamista sekä kahvilassa työskentelyä. Kassakoneen kanssa minulle meinasi tulla harmaa hius jos toinenkin, mutta loppua kohden yhteinen sävel alkoi löytyä.




 
Kuva 2. Utön saari sijaitsee sananmukaisesti "ulkona". 




Vipinää harjoitteluun toi kahden suuren ryhmän saapuminen saarelle, joista molempia kestitsimme majakassa hyvän ruuan ja juoman voimalla. Ruuan valmistaminen 40 ihmiselle ja sen kuljettaminen naisvoimin majakkaan tarjoiluastioineen ja ruokailuvälinenineen sekä muine ”tilbehööreineen” ei ole mikään pikku urakka.
Harjoittelun ehdottomasti parasta antia oli päästä tutustumaan Utön uuteen sääasemaan, joka on huippuluokkaa koko maailman mittakaavassa. Päivä oli mitä mielenkiintoisin ja opettavaisin. Saarella oli tuolloin useita toimittajia eri medioista, tutustumassa kyseiseen sääasemaan ja monet ovat voineetkin nähdä sääasemaa käsittelevän artikkelin lehdessä tai nähneet telivisiosta jotakin aiheeseen liittyvää.
 Täältä löytää lisätietoa sääasemasta kiinnostuneille.    
   
Kuva 3. Majakan linssistöön pääsee lähietäisyydeltä tutustumaan vain aniharva.
Muita hienoja kokemuksilla saarella olivat veneretki läheisiin maisemiin, joista mainittakoon erikseen Ormskärin saaressa vierailu. Saari on aiemmin ollut vain armeijan käytössä. Maininnan arvoinen oli myös korkealle kalliolle kiipeämisen jälkeen maisemat Jurmon kylään. Pääsinpä vielä vierailemaan majakan linssistölläkin, tosin siivouksen merkeissä, mutta kyllä niissä maisemissa kelpasi siivota.
Teksti ja kuvat: Elisa Walli YMPE12S