torstai 17. joulukuuta 2015

Ympäristönhoitajat mukana Suomen ensimmäisessä Bioplitzissä!

Holman saaren eliölajistoa selvittämässä Saaristomeren biosfäärialueella

Matkamme Suomen ensimmäiseen Bioplitziin 15.8.2014 alkoi puoli yhdeksältä perjantaiaamuna Kalatalous- ja ympäristöopistolta kohti Kasnäsiä. Ensimmäinen määränpäämme oli Saaristomeren Luontokeskus Sinisimpukka. Luontokeskuksessa meille oli varattu ohjattu kierros, jonka aikana kuulimme paljon esimerkiksi merikotkista sekä Metsähallituksen toimista kansallispuiston alueella.

Holman saaressa kokoonnuttiin lähtöpaikalle laidunniitylle odottamaan lajistoselvityksen lähtölaukausta. 
Katja Bonnevier Saaristomeren Biosfäärialueelta ja Maija Mussaari Metsähallituksesta julistavat Suomen ensimmäisen Bioplitzin alkaneeksi.

Kasnäsistä lähdimme taksiveneellä kohti Saaristomeren kansallispuistoa ja Holman saarta, jossa Suomen ensimmäinen Bioblitz järjestettiin. Perillä jalkauduimme asiantuntijoiden kanssa kartoittamaan perinnebiotooppilajistoa, kaksi opiskelijaa asiantuntijaa kohden. Kääpien asiantuntijana toimi Panu Kunttu. Vaikkei kääpäaika ollutkaan parhaimmillaan, oli kartoituksen anti silti mielenkiintoista. Uuden lajin sattuessa kohdalle saimme esittelyn lajista, eikä mikään kysymys jäänyt vaille vastausta. Kääpätutkijan välineistönä toimi luuppi ja veitsi.

Ympäristönhoidon opiskelijat perehtyvät tulevan kartoituksen työnkenttään.

Lintujen ja sudekorentojen osalta lajimäärä jäi vähäiseksi, mutta silti Pipsa ja Kari Kaunisto tarjosivat tietoa monipuolisesti. Lantakuoriaisten ja tammen hyönteislajit teki tutuksi Tomas Roslin. Tutkimustapa oli varsin mielenkiintoinen, sillä kuivahtanut lantakakkara pudotettiin vesisaaviin ja hyönteiset kerättiin pinnalta. Pari tunnin aikana havaittiin kymmenisen lajia, vaikka kevät olisi ollut antoisampaa kartoittamisaikaa.

Monipuolisin kartoittamistapa oli hämähäkkien kohdalla. Niclas Fritzén perehdytti kolmeen eri tapaan: ensimmäisessä asetettiin vaalea sateenvarjo avoinaisena oksan alle niin, että se muodosti laajan kupin, jonne hämähäkit ravisteltiin oksasta. Sateenvarjosta hämähäkit imaistiin putkeen, jolla ne siirrettiin tutkailtavaksi pieneen purnukkaan. Lisäksi hämähäkkejä etsittiin taskulampuilla kivien koloista ja haavilla kanervikosta. Tämä tuottikin hyvän tuloksen, sillä kartoituksellä löytyi melkein uhanalainen eli silmälläpidettävä laji, vihreä rapuhämähäkki!

Ennen maastoon lähtöä kerrattiin vielä perinnebiotooppien kasvilajeja opettaja Hanna Jalkasen ohjauksessa.

Teksti: Ympäristön hoitamisen opiskelija
Kuvat: Reija Kivelä ©

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti